torstai 23. helmikuuta 2012

Miten meillä menee

Viimeisten päivitysten jälkeen olemme jatkaneet treenejä SportDogParkissa Paistin kanssa. Paisti kulkee hyvin ja yhteinen sävel on alkanut löytyä myös harjoituksiin. Olemme ottaneet erikoistarkasteluun käännökset, jotka onkin pienentyneet jonkin verran ohjauksen rytmitystä muuttamalla.

Myös kontakteihin on taas kiinnitetty huomiota. Joskus syksyllä aloin vahvistaa itsenäistä kontaktia kun jättäydyn taakse ja nyt harjoittelu on otettu muutamissa treeneissä mukaan kuvioihin. Ongelmia teettää hieman se, että Paisti on oppinut erittäin hyvin sen, että palkan saa ottaa vasta kun siihen saa luvan. Tämän takia se ei halua mennä lähelle kontaktin loppupäässä olevaa palkkaa. Jos antaa luvan palkan ottamiseen, Paisti ei pysähdy oikealla tavalla. Palkka onkin jätetty pidemmälle ja Päivi on hieman houkutellut Paistia eteenpäin - kohtuullisin tuloksin. Silloin tällöin Paisti juoksee läpi, jonka jälkeen alastulo hiivitään, sitten taas sujuu paremmin.

Yksi yleisimmistä kirjoituksen aiheistani tuntuu olevan se, että Paistilla on jalka kipeänä. Tällä kertaa aiheuttajana oli Vattu. Tammikuun lopulla äitee oli päästämässä koiria ulos ja eteisessä syntyi jonkinnäköinen konflikti valkoisten välillä. Seuraavana päivänä Paisti nosteli jalkojaan lenkillä ja ajattelin, että pakkanen puree, mutta ontuminen jatkui sisälläkin. Vasen etujalka oli hieman turvonnut ja Paisti selvästi arasteli käsittelyä. Perjantaina tarkastin jalan, johon oli noussut aivan valtava mustelma. Jalka ei ollut enää kipeä, mutta jätin Paistin treeneistä pois.

Paistin tilalle lähti Vattu. Otettiin pieniä pätkiä, hyppysuoria ja putkia. Putket olivat hieman outoja. Kontaktit olivat erittäin kauniit, samaten kaarrokset. Keppien suoritukseen tarvitaan runsaasti malttia. Hyvä koira siitä on varmasti tulossa.