perjantai 30. joulukuuta 2011

Kassunpäivät

Vastahan tässä kirjoittelin viime vuoden muistopuhetta, miten se aika nyt niin hypähtikään? Kuitenkin, niinhän tässä pääsi käymään, että herrasmies jatkaa porskutteluaan, tästä lähtien 11 vuotiaana. Toivottavasti synttäripäivityksiä saa kirjoitella vielä monet kerrat.

Miten meillä juhlittiin? Otin koirat mukaan töihin ja käytiin kävelemässä uusia reittejä, eikä niitä samoja vanhoja, jotka on nähty moniin kertoihin.

Kassusta on sanottu jo kaikki, niin suuria sanoja ei voi kirjoittaa, että ne antaisivat oikeutta kaikista parhaalle.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Tavoitekatsaus

Santerin tavoitteena tälle vuodelle oli kerätä enemmän tuloksia ja vähemmän hylkyjä. No, mehän emme loppujen lopuksi edes kisanneet kuin muutama startin verran. Tuloksina neljä hylkyä ja kaksi yliaikaista vitosta. Tulokset eivät päätä huimaa, mutta Santerin vuoteen olen silti varsin tyytyväinen. Radalla Sam on ollut varsin kelpo kaveri.

Santerin kanssa suurin tavoite ensi vuodelle on pitää sukset yhdensuuntaisina ja vähemmän ristissä. Santerin pää ei tunnu kestävän elämää ja mun pääni ei kestä sitten Santeria. Hyvinä hetkinä Santeri on oikein mukava, keskitytään niihin. Kisoja, katsotaan nyt, todennäköisesti ei.

Kassun tavoitteena oli tokoilla omaksi iloksi ja saada kontaktit varmoiksi. Me käytiin yksissä tokokokeissa ja siihenhän se tokoilu oikeastaan jäikin. Kontaktien kanssakin päästiin lipsumaan. Vaadin kyllä oikeaa suoritusta, mutta ei se ole kisavarma. Laiska mikä laiska.

Ensi vuonna Kassu pidetään hyvässä kunnossa ja elossa, mieli virkeänä. Tuskin kisataan missään lajissa.

Paisti, onkin ainoa, jonka kanssa tavoitteet täyttyivät tärkeimmiltä osiltaan. Tavoitteena oli kisata japsimestaruuksissa kolmosissa ja aloittaa SM-nollien kerääminen. Molemmat onnistui, SM-nollien kerääminen jopa siinä määrin, että keväällä voidaan vain hengailla. Jossain mielenhäiriössä kirjasin tavoitteeksi myös treenata alokasluokan liikkeet edes osittain valmiiksi. No, kiire ja laiskuus pääsivät taas yllättämään ja tokon osalta ollaan edelleen samalla viivalla kuin vuosi sitten. Ei se haittaa.

Vuoden 2012 aikana me osallistumme SM-kisoihin, AVAudutaan ja saadaan ensimmäinen hyppyserti.

Vattu treenataan ensi vuoden aikana kisavalmiiksi ja startataan virallisissa kisoissa. Osallistutaan japsimestaruuksiin ja hyvin paljon keväästä riippuen noustaan kakkosiinkin.

Minä itse jatkan kunnon kohottamista. Ja koitan aktivoitua siinä määrin, ettei joka postauksessa tarvitse soimata itseä laiskaksi.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Tauko

Ilmoitin Paistin Riihimäen kisoihin 10.12. kolmelle radalle, jotka tuomaroi Anne Viitanen. Varsin sohjoisessa kelissä ja huonossa näkyvyydessä jouduttiin ajelemaan, mutta perille kuitenkin päästiin. Tuuri vaan ei ollut täysin meidän puolellamme, sillä Paisti loukkasi taas tassunsa ja pystyimme osallistumaan vain ensimmäiselle radalle. Tarkempien tutkailujen tuloksena löysin oikean etutassun anturasta viiltohaavan. Alkuviikon Paisti onkin ollut sairaslomalla odottamassa haavan umpeutumista, joka onkin muuten yllättävän hidasta. Täytyy huomenna miettiä jatkotoimenpiteitä.

Starttasimme minulle huonoimmalla mahdollisella paikalla, nimittäin luokan viimeisenä, mutta rata sujui varsin mukavasti. Itse asiassa rata oli parempi kuin muistan aikoihin olleen. Paisti kulki melko nopeasti ja kohtuullisen pienillä kaarilla. Mikä parasta, minä ohjasin paremmin kuin aikoihin, tein ohjausliikkeet oikeassa kohdassa ja tarkoituksenmukaisesti, enkä vaan lähetellyt Paistia minne sattuu. Tyytyväisin olen yhteen radan puolessa välissä olleeseen valssiin, jonka tein ajallaan ja tarpeeksi reippaasti, enkä ollut missään vaiheessa Paistin edessä! Radalta tuloksena 0, -3,78, sijoitus 2. Voittajalle hävittiin 0,46 sekuntia. Tämän nollan myötä me ansaitsimme osallistumisoikeuden ensi vuoden SM-kisoihin.

Olen kyllä tiennyt, että meillä on mahdollisuus kerätä Paistin kanssa vuoden aikana tarvittavat nollat, mutten olisi koskaan uskaltanut edes haaveilla siitä, että nollat olisivat kasassa jo ennen vuodenvaihdetta. Paisti on mahtava koira, vaikka tekemistä on vielä hirveästi. Ennen kesää meidän täytyy treenata kuntoa, nopeutta ja kaarroksia. Kuten jo aikaisemmassa päivityksessä kirjoitin, meille tulee nyt pitkä treenitauko ja todennäköisesti myös kisat ovat jäähyllä treenaamattomuuden vuoksi. Treenikentille pääsemme Paistin kanssa huhtikuussa, muiden koirien aikataulu on vielä auki, mutta huhtikuuta aikaisemmaksi en kauden aloitusta saa. Enkä edes tiedä vielä, kuinka paljon Kassu ja Santeri enää tekevät yhtään mitään.

Talven ja alkukevään aikataulut ovat vielä erittäin pahasti vaiheessa: en edes tiedä missä päin Suomea seuraavat neljä ja puoli kuukautta vietän, mutta hurjissa haaveissa tavoitteena on saada kohotettua niin oma kuin koirienkin kunto pohjalukemista lähemmäs sitä toivottua "huippua". Toivotaan vaan, ettei näistä kiireistä ja sairasteluista tule tämän suurempaa tapaa.

Joku on suunnitellut minulle kolmen päivän vapaan tälle viikolle ja jonkinlaisessa mielenhäiriössä ajattelin tehdä koirille joulusiivouksen. Inspiraatio kaikkien koirien pesuun ja puunaukseen onkin antanut odottaa itseään.

perjantai 2. joulukuuta 2011

Lempäälä 19.11.11

19 päivä käytiin taas kokeilemassa kisaamista Paistin kanssa Lempäälässä. Radat tuomaroi Jari Tienhaara.

Ensimmäisellä radalla hylkäännyttiin jo kolmen esteen jälkeen, kun vedin Paistin mukanani puomille sen alta kulkeneen putken sijaan. Keskeytettiin rata erittäin ruman A:n kontaktin korjaukseen.

Toinen rata - unohdin sen kesken suorituksen. Onneksi Paisti antaa kovin helposti virheet anteeksi ja pääsimme takaisin kartalle pienien epäröivien hetkien jälkeen. Sekoilustani huolimatta pääsimme virheettä maaliin. Tuloksena -2,14, sijoitus 5 Sm-nolla 6/7, ei ole enää paljon matkaa tähän tavoitteeseen.

Kolmannen radan nolla oli hirveän lähellä. Hylkäännyttiin radan loppuvaiheessa, kun en kääntänyt Paistia tarpeeksi ja se juoksi yhden hypyn ohi seuraavalle esteelle.

Paisti oli ensimmäisellä radalla aivan täpinöissään ja koitin sitä toiselle radalle hieman rauhoittaa leikittämällä ohjattavuuden parantamiseksi. Tehosta en oikein osaa sanoa, kaarrokset ainakin olivat valtavat, näille täytyisi oikeasti tehdä jotain, kun löytyy aikaa. Toinen asia, mihin pitäisi puuttua pikimmiten, on kunto. Paisti kulki hiljaa, enkä ihmettele, lenkit eivät ole viime aikoina olleet mitään kuntoa kohottavaa laatua. Tässä aletaan hiljalleen päästä työarjesta kiinni, niin eiköhän kohta kuntokin ole kohdillaan.

Vuoden kisaputken päättää 10.12. Riihimäellä kolmen radan rykäisy. Sen jälkeen olenkin pakotettu jäämään parin kuukauden treeni- ja kisatauolle.