torstai 25. elokuuta 2011

Oppimistako?

Laumassa on huomattavissa pieniä oppimiseen viittaavia oireita: helpottuneita treeni- ja kisatilanteita sekä vähentyneitä hampaidenkiristelyjä arkielämässä.

Vattu hakee harjoittelun määrään nähden tajuttoman vaikeita avokulmia kepeille. Keinulla huomasin viime viikolla ensimmäisen kerran jo hieman negatiivisen puolelle menevää oppimista: Palkka tulee kun seistään 2on2off-asennossa, joten Vattu törkkää koipensa maahan kun keinu on vielä liikkeessä. Pelkään hieman, että niinkin pieni ja kevyt koira loukkaa itsensä vielä tämän päättelyketjun vuoksi. Huomenna näkee täytyykö asioihin puuttua.

Paisti on ollut yllättävän hiljaa asuntolassa, vaikka koko olemuksesta näkyy, että tilanne on todella hämmentävä. Jos kaikki menee hyvin, me aloitetaan ensi viikolla agitreenit myös täällä Asikkalassa. Alkuviikosta huomasin varsin hämmentävän asian lenkkeillessä. Sanon ajatuksissani suuntakäskyjä ja yhtä ajatuksissaan Paisti tottelee niitä. Valkoinen koira, joka yleensä vain sählää ympäriinsä, jos aukaisee suunsa, kääntyi pariinkin otteeseen risteyksestä oikeaan suuntaan käskyn kuultuaan.

Suurinta oppimista olen kuitenkin huomannut itsessäni. Pystyn pitämään ajatukseni kasassa pidempiä aikoja, näen paremmin mitä koira tekee agiradan missäkin vaiheessa. Teen entistä tarkempia tiettyyn tavoitteeseen suuntaavia treenisuunnitelmia, vielä vain pääni sisässä, mutta ylipäätään suunnittelen. Parannan aktiivisesti omaa kuntoani juoksemalla - ja nautin siitä. Haluan päästä parempiin tuloksiin koirien kanssa niin normaalissa elämässä kun harrastuksissakin. Liikun agilitykentällä paremmin, ohjaan oudot tilanteet asenteella "onnistuu" enemmänkin kuin "en kuitenkaan ehdi". Uskallan ohjata kisoissa.

Toivottavasti syksy tuo tullessaan lisää positiivisia muutoksia. 

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Kisaamassa Kuopiossa 13.-14.8.

Viikonlopun kaikki radat tuomaroi Jarmo Jämsä.

Lauantaina Kassu kisaili kaksi rataa. Kassun ylösmenokontaktit eivät ole vieläkään niin hyvät, että viitsisin ilmoittaa sitä kahdelle agilityradalle. Eipä me olla harjoiteltukaan. Päivä alkoi agiradalta, jolla Kassu seikkaili taas ihan omiaan. Se kielsi esteitä ja vaan juoksenteli ympäriinsä tavalla, jota en ole nähnyt aikoihin. Puolesta välistä rataa otin Kassun sivulle ja seuruutin pois.

Toinen rata (hyppy) sujuikin jo paremmin. Hieman oli kääntymisongelmia ja yksi rima tippui, mutta edellinen rata huomioon ottaen tämä sujui todella hyvin. Tuloksena yhteensä 6,85.

Sunnuntaina kisaamista jatkoi Paisti, kolmella radalla. Ensimmäisenä kisattiin B-agirata. Rata oli kolmosluokan radaksi kovin yksinkertainen. Paisti teki laajoja kaarteita, mutta kulki silti kovaa. Keppien jälkeen meinasin törmätä renkaaseen, mutta onneksi Paisti korjasi ja suoritti esteen oikein. Tuloksena radalta 0, -4,02, sijoitus 6.

Toinen rata oli Heidi Viitaniemen suunnittelema hyppyrata, jolla oli huomattavasti enemmän kiemuroita kuin päivän agilityradoilla. Paisti oli todella lähellä ansaesteiden suorittamista, mutta kääntyi onneksi. Tuloksena 0, -6,73, sijoitus 4. B-agiradan ja hyppyradan yhteistuloksella kisattiin FriskiesCupin osakilpailu, jossa me sijoituttiin Paistin kanssa kolmanneksi ja saatiin finaalipaikka Helsinkiin.

Kolmas rata oli taas hieman yksinkertaisempi agirata. Paisti alkoi olla jo hieman poikki viikonlopun reissailusta, eikä oma vireystilakaan ollut enää parhain mahdollinen. Kuitenkin jonkun onnenkantamoisen kautta onnistuttiin saamaan tältäkin radalta nolla, -2,62 ja sijoitus 2. Kovasti olisivat tarjoilleet sertiä, mutta aikarajan takia emme saaneet ottaa sitä vastaan.

Tällä kertaa olen koirien lisäksi ylpeä myös itsestäni. En olisi uskonut, että kykenen ohjaamaan ketään koiraa triplanollaan asti. Tällä hetkellä Paistilla on kerättynä 4/7 SM-nollista, sekä tuplanollavaatimus on saavutettu.