perjantai 2. tammikuuta 2015

Leuka rintaan ja kohti uusia...

...haasteita.

Viime vuoden tavoitteet olivat pitkälti treenien puolella: halusin päästä ylipäänsä eteenpäin, kisamenestyksestä huolimatta.

Paisti osallistui SM-kisoihin (hyl), keräsi seuraavan vuoden SM-nollat kasaan ja sai kuin saikin hyppysertin numero 2. Sen lisäksi tehtiin meille ennätyksellinen seitsemän nollan putki, johon mahtui kaksi tuplanollaa sekä yksi triplanolla. Treenipuolella sain oivalluksia ja jatkossa yritän pitää niistä oivalluksista kovasti kiinni.

Paisti täyttää keväällä seitsemän vuotta ja alkaa kohta siis olla kisauransa ehtoopuolella. Takana viisi vuotta kisaamista - edessä hieman vähemmän. Paistin kanssa on huomannut eri lailla kuin Kassun ja Santerin kanssa, että tässä lajissa ei voi olla koskaan valmis. Paisti on hyvä koira, enkä minäkään nyt ihan surkea ohjaaja ole, mutta silti jatkuvasti löytyy kehitettävää (heh, ne samat asiat vuodesta toiseen) ja aina oppii uutta lajista, koirasta ja itsestään.

Vuonna 2015 me Paistin kanssa
  • Hyppyvalioidumme
  • Osallistumme SM-kisoihin ja saamme piru vie sen nollan sieltä!
  • Käymme omaehtoista uimakoulua
  • Kuntoilemme

Vattu nousi kaiken takeltelun jälkimainingeissa kolmosiin ja sai jopa ensimmäisen nollansa. SM-kisoihin koirasta ei vielä ole, vaikka se ihmeen kaupalla saisikin nollat kasaan, joten se tavoite viime vuodelta unohdettiin kokonaan. Yksi näyttelykäyntikin vuoteen mahtui (EH). Tärkein asia Vatun vuodessa oli itsevarmuuden saaminen ja pakko myöntää, että sillä saralla edistyttiin kovasti, vaikka työtä on vielä tehtävä.

Vuonna 2015 Vattu
  • Saa lisää varmuutta agilityssä, niin treeneissä kuin kisoissakin
  • Käy omaehtoista uimakoulua
  • Kuntoilee
  • Lopettaa kovalla vauhdilla kasvattamansa koirainhon

Minä itse kuntoilen ja pidän suhteeni koiriin hyvänä.