Kilpailua ja terveystutkimusta

Olen sanonut ennenkin, että tänään ohjasin. Ehkä olenkin ohjannut, mutta Laukaassa 26.5. minä ohjasin niin kuin treeneissä. Rataantutustumisessa tuli se tunne, että nyt on onnistuttava ja onnistuin siirtämään jotain treeniohjaamisesta myös kisaradoille. Tuomarina toimi Kari Jalonen

A-rata, agility. Rata oli hyvä, yksi käännös meinasi mennä pitkäksi, jonka takia en ehtinytkään ihan sinne minne piti, seurauksena hylkäys. Mutta rata oli hyvä, ohjaus oli hyvää. Paisti otti A:n kontaktit.

B-rata, agility myös. Tämän radan tutustumisessa ei tullut onnistumisoloa. Paisti hylkääntyi jo melko alussa. En kai sanonut sille mitään ja vain oletin, että kyllä se tulee mukana. Kaksi kontaktia lähekkäin, Paisti menee väärälle. Puomille vienti onnistui, vaikka olin melko varma, ettei siitä tule mitään, miksi en luottanut Paistiin, vaikka tiedän, että se osaa?

C-rata, hyppy. Onnistumisenpakko tuli takaisin. Ohjasin ja käytin ääntäni, Paisti meni lujaa, vaikka videolta näyttää, että juostaan paikallaan... Tulos 0, -1,7, sijoitus 2. Sert-H oli niin lähellä, itseasiassa se ehti lukea muutaman minuutin ajan jopa kilpailukirjassakin. Osallistujamäärä ei vain ollut tarpeeksi suuri, tällä kertaa jäi kolmesta koirasta kiinni. Voittajasta jäätiin 0,47 sekuntia...

Ilmoitin Paistin sunnuntaina SM-kisoihin. Sitä ennen käymme vielä todennäköisesti kilpailemassa Riihimäellä 9.6. ja SM-lämmittelykisoissa 15.6.

Käytimme Vattua perjantaina 25.6. lonkka- ja kyynärkuvissa Ventelällä. Kaikki näytti hyvältä ja kuvat lähti kennelliittoon A/A:na ja 0/0:na. Nukutusaine sai Vatun pahoinvoivaksi ja tyttö jaksoikin valittaa oloaan. Syliin se kuitenkin rauhottui ja nukahti nopeasti ja Tampereella se oli jo normaali.

Lauantaina ennen Paistin kisarupeamaa Jalonen mittasi Vatun, nyt se on virallisesti pikkukoira. Minien ylärajaan jäi samanverran tilaa kuin viimekesänä epävirallisessa mittauksessa. Nyt vain treenaamaan koira loppuun. Lämmittelyesteillä kepit menivät oikein, otettiin jopa takanaleikkauksia.

The Final Countdown

Muutaman päivän vajaa kuukausi aikaa opetella ohjaamaan myös kisoissa.

Parina päivänä olemme ottaneet Paistin kanssa A:lle pysähtymistreeniä. Esteelle tullaan täysiä ja silti pitää pysähtyä oikeaan kohtaan. Ensimmäisenä päivänä valumisia sattui enemmän, toisena päivänä vain yksi melkein_valuminen; Paisti pysähtyi aavistuksen liian myöhään ja venytti nopeasti takajalkojaan taaksepäin. Ja hetkeä aiemmin olin haukkunut sitä tyhmäksi koiraksi.

Eilisissä treeneissä keskityin nopeisiin käännöksiin. Nopeita ne olivatkin. Kokonaisuutena meno oli erittäin säpäkkää ja varmaa. Tällaisen ohjauksen kun saisi siirrettyä kisoihin asti. Nykyään jokaisella kisaradalla ohjaan tyylillä "nyt se nollarata". Tyyli on toimiva, mutta siihen tarvitsisi lisätä vielä suurempi luottamus koiraan ja ohjaukseen, pitäisi uskaltaa käskyttää ja ohjata aiemmin ja tarkemmin.

Kunto. Jatketaan harjoittelua...

Kisakauden avaus Tampereella 19.5.2012

Kisakausi on nyt avattu Paistin kanssa Takkujen 10-vuotiskilpailuissa.

A-radan tuomaroi Gabi Steppan. Rata oli mukavan selkeä, vaikka selkeitä ansapaikkoja olikin. A:n kontakti oli varsin ruma ja kaarrokset melko pitkiä, kun en ohjannut kunnolla. Tuloksena radalta 0,05 sekuntia yliaikaa. Sijoituttiin neljänneksi. Miten pienestä voikaan jäädä nolla kiinni? Jos vaan olisin ohjannut kunnolla...

Tässä video A-radalta:

B-radalle (tuomarina Lena Dyrsmeds) lähdin hieman ärsyyntyneenä edellisestä tuloksesta ja päätin, että nyt otetaan A:n kontakti paremmin ja ohjataan niin, että se nolla tulee. A:n kontakti oli nätimpi, muttei täydellinen. Yhdessä vaiheessa oletin enemmän kuin ohjasin, josta seurauksena kielto. Tuloksena radalta 5, - 4,75, sijoitus 13 

Video: 

 

C-rata oli Anne Viitasen tuomaroima hyppyrata. Rata oli jouheva, vaikkakin ansoja täynnä. Ansaanhan me langettiin melkein ennen kuin pääsimme alkamaankaan, kun en pyytänyt Paistia kääntymään tarpeeksi ajoissa. Hylystä huolimatta rata oli erinomainen.