maanantai 15. kesäkuuta 2015

17.5. Takut

Toukokuun puolessavälissä käytiin hakemassa kisarutiinia Tampereelta Kari Jalosen radoilta.

Ensimmäisellä radalla minulla oli vähän ajoitusongelmia, mistä johtuen tuli melko rumia kaarroksia.
Radalla sattui myös meille harvinainen tapaus: kielto, josta ei seurannut hylkyä. Oletin Paistin irtoavan putkeen ja lähdin jatkamaan matkaani. Radalta tulokseksi tuli 5 aikaan 43,26 (etenmä 3,81m/s, -2,74) Sijoitus 9.




Samaisella radalla Vatulle iski taas keppien epäröinti, josta kielto. Radan loppupuolella ohjasin Vattua puomin alla olleeseen putkeen reilusti sivusta, jottei se olisi karannut kontaktiesteelle. Sivuunohjaamisen seurauksena Vattu bongasikin radan laidalla muiden esteiden takana olleen A-esteen ja lähti sitä kohden juuri sen verran, että kentän rajat tulivat vastaan. Rata siis hylkääntyi.


Toisella radalla alettiin löytää yhteinen sävel, kääntymiset sujuivat paljon nätimmin, eikä Paistin tarvinnut kysellä ihan hirveästi mihin ollaan menossa. Tuloksena radalta 0 aikaan 35,62 ( -4,38 4,07m/s) sijoitus 4. Tulosten valossakin rata meni hyvin, yhden käännöksen Paisti luki väärään suuntaan ja kiersi esteen pitempää tietä, jolloin aikaakin kului hieman enemmän. Ilman tätä oltaisiin saatettu sijoittua korkeamminkin, sillä seuraavaan sijaan oli matkaa vajaa kaksi sekuntia.


Vattu lukitsi toisella radalla puomin yhtä estettä liian aikaisin, vaikka ohjaaja kovasti puhuikin ja yritti vienosti ohjatakin toisaalle. Alun hylkääntymisen jälkeen minusta alkoi tuntua, kuin käsissä olisi väärä koira. Ikään kuin Vatun päässä olisi naksahtanut palaset kohdilleen: tämä on se sama juttu mitä tehdään aina omalla treenikentälläkin. Se liikkui nopeaan ja teki takanaleikkauksia ja esteidenhakuja kuin vanha konkari. Videolta katsottuna (aikaa en ole vilkuillut, vain omaa liikettä) näyttää, kuin meno olisi nopsempaa kuin Paistin kanssa.