Kassulla oli kivaa. Kassu sai haistella ihania poronjälkiä ja myyränsyömiä ojanpenkereitä, ja saipa herra jopa saalistakin - yhden ison myyrän. Herkkupala jäi tosin tällä kertaa ojanpohjalle, ettei maha olisi ollut täysi hetken päästä kisaradalla.
Kisaradoillakin oli kivaa, toisin sanottuna hylkyjä on jälleen kaksi kappaletta enemmän. Perjantain agirata oli erittäin lähellä nollaa: toiseksi viimeiseltä hypyltä matka jatkuikin yhteen ylimääräiseen putkeen viimeisen hypyn sijaan. Kassu meni kovaa - ihan liian kovaa sellaisten rotujen risteytykseksi, joita ei pitäisi kiinnostaa pätkääkään agilityrata. Kontaktit, voihan kisavarmuuden puute. Tiesin, että kontaktit ei ole täysin kisakunnossa, enkä sen takia ilmoittanutkaan Kassua kaikille radoille. Eiväthän ne olleetkaan. Ensimmäinen pysähdys, jes hyvä, toinen pysähdys ei ollutkaan enää pysähdys, vaan enemmänkin hidastus. Tassut kuitenkin osuivat kontaktille.
Lauantai, toinen rata. Hyppyrata, kovia suoria, tiukkoja käännöksiä, vääriä putken päitä ja ennen kaikkea ansaesteitä. Neljä ensimmäistä estettä oikein, sitten putken jälkeen täyskäännös kepeille. Tosin, mainitsin jo, että Kassu meni kovaa, joten yllätys, yllätys, Kassu ei kääntynytkään tiukkaa käännöstä kepeille vaan hyppäsi ansahypyn ja kääntyi vasta sitten. Keppien jälkeen hyppy ja väärä putken pää, kylläpä meni hyvin, äänikään ei kohonnut huudoksi. Sen jälkeen kaahailtiin suoraa ja pussin jälkeen taas tiukka käännös ei-linjassa olevalle hypylle. Kassulla tosin jäi suoran kaahailu päälle, joten kiellon jälkeen matka jatkui sylkkärillä, loistava irtoaminen putkeen, onnistunut jaakotus ja ansaputken ohitus. Kivaa oli, Kassulla. No, en voi myöntää ettenkö olisi ylpeä koulutukseni tuloksesta, kyllä se siitä rauhoittuu kun vain hieman vanhenee.
Paisti oli hieman muissa maailmoissa - Miska aloitti juoksun kesken reissun.
Perjantaina tuloksina hylky ja yliaikanolla. Molemmat radat olivat hyviä, hallin matto ei ollut tosin kovin pitävä ja minun myöhään ajoitetut käännöskäskyt menettivät tehoaan, kun Paisti ei uskaltanutkaan kääntyä kovin tiukasti. Totesinpa myös, että Paisti kykenee täydelliseen välistävetoon, missä ei ole senttiäkään ylimääräistä, tosin tämä välistäveto tuli kohtaan, johon se ei oikeasti kuulu. Toisen radan yliaika tuli kohdassa, jossa Paisti ei taipunutkaan käännösyritykseeni, vauhti pysähtyi ja koira katosi, aikaa meni hetki jos toinen.
Lauantaina jälleen molemmat radat olivat hyviä, ensimmäisen radan hylky tuli vain siitä, että jäin seisoskelemaan silloin, kun olisi pitänyt juosta. En siis ehtinyt tekemään putken jälkeen persjättöä, minkä suunnittelin, enkä saanut Paistia kääntymään välistävetoon. Höh, eilen tuli täydellinen välistäveto, koska olin myöhässä, nyt samantyyppisessä kohdassa tuli hylky, koska en saanut tehtyä välistävetoa, vaikka olin myöhässä. Hyppyradalla oli kauneusvirheitä, omaa varmistelua ja huolimattomuutta lähinnä. Virheetöntä rataa lähes loppuun asti, viimeiseltä putkelta kielto, en tainnut käskeä mitään, juoksin vain ja oletin. Aikakin olisi riittänyt; kiellon kanssa jäätiin viitisen sekuntia ihanneajan alapuolelle.
Laitan muutamia kuvia reissusta, kun saan ne purettua koneelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti