Ensimmäisenä kisailtiin agiradalla, jossa ohjaaja ei viitsinyt liikkua ja koira pääsi sähläämään. Keinun jälkeen piti kääntää Paisti pakkovalssilla hypylle, jonka jälkeen tulee välistäveto. Olin pakkovalssissa auttamatta liian myöhässä, eikä Paisti tiennyt yhtään mitä nyt. Välistäveto epäonnistui ja hylkäännyttiin siinä. Poistuimme epäonnistuneen A:n kontaktin uusimisen jälkeen radalta ennen sen puoltaväliä. Oma ohjaaminen oli niin karmeaa, että video ei tule julkisuuteen.
Hyppyrata alkoi huomattavasti paremmin, jaksoin hieman ohjatakin alusta. Ensimmäisen juoksusuoran jälkeen lopetin ja Paisti hyppäsi hypyn väärään suuntaan, josta hylky. Aloitussuuntaan palatessa Paisti keksi jotain ihanaa, todennäköisesti tyttöjä, enkä minä kertonut sille, että mennäänkin tänne päin, joten Paisti juoksi hypyn ohitse. Keppejä ei osattu loppuun asti, mutten viitsinyt korjata.
Tämä kisapäivä oli siis ohjaajan syystä epäonnistunut. Mutta onneksi voin syyttää jostain menneisyydestä palannutta migreeniä ;)
Laukaa 9.9.12, tuomaroinnin suoritti tällä kertaa Allan Mattsson
Tuolla on narttu, tässä on joskus ehkä kävellyt narttu, näin jossain ihanan valkean nartun, narttuja tänne, nyt, heti! Vatulla on siis parhaimmat päivät menossa ja Paistin herne sekaisin. Se haukkuu, kiipeilee syliin (jopa sellaisten ihmisten syliin, johon ei normaalisti mennä), toinen korva on kadonnut ja toinenkin menee tukkoon, kun silmiin sattuu koira. Lähtökohdat kisoihin eivät siis olleet kovinkaan makoisat.
Ensimmäisenä startattiin agiradalla. Ennen lähtöä Paisti oli hieman omissa maailmoissaan ja tuijotteli röntgenkatseella kaukalon seinän läpi meidän jälkeen startannutta Nelli-japsia. Radalla oli hieman havaittavissa haahuilua, mutta ne pahimmat kohdat onnistuivat täydellisesti. Ja kontaktit, ne olivat hienot, terävät ja toimivat. Radalta tuloksena 0 aikaan 42,42, -3,58, sijoitus 2
Keskimmäinen rata oli hyppis ja päivän surkein suoritus, Paistin mieli jossain aivan muualla, eikä esteitä enää osattu. Pussista juostiin ohitse (ohjaajan vika vain osin) ja sitten Paisti yritti suorittaa samaisen esteen väärään suuntaan. Kepeille lähetin koiran oikein ja sinne se aluksi lähtikin, mutta kesken matkan keksikin, että mennäänkin tuonne kehän laidalle, missä ei ole mitään. Taas keppien viimeinen väli jäi suorittamatta, enkä ärsytystilastani johtuen sitä korjannut tälläkään kertaa, nyt se oli oma vika. Ei tuossa mielentilassa oleva koira kykene suorittamaan keppejä häirittynä. Loppu haahuiltiin. Tuloksena siis hylky.
Viimeinen rata oli myös agirata. Mielessä vain, että nyt ei epäonnistuta. Rata olikin melko hyvä, mitä nyt Paisti ei osannut suorittaa nenän edessä ollutta putkea, eikä A:n kontakti ollut enää terävä ja toimiva. Jäin hieman varmistamaan keppien lopussa, että se viimeinenkin väli suoritetaan, joten sitä seuraavassa käännöksessä en ehtinyt muuta kuin huikata Paistille, että tänne päin pitäisi tulla takaisin. Paisti kääntyi väärään suuntaan, mutta päästiin jatkamaan virheettä. Radalta tuloksena 5, -4,56 (aika 42,44), sijoitus 6. Ihanneajan alitus oli ihan mukava, vaikka jouduttiinkin korjaamaan yksi kielto ja kierrettiin hyppy vähän pidempää reittiä. Rata oli ihan hyvän oloinen, joten hieman ärsytti, kun jouduin käskyttämään Paistin takaisin luokseni melko ärhäkästi ennen kuin olin ehtinyt palkata, sillä loppusuoran päässä seisoskeli vanhempi rouva japsinsa kanssa (ihanaa, narttuja!).
Ja kun elämä tuntuu noudattavan tiukasti kaikkia epäonnen lakeja, tänään maanantaina Vattu ei ole enää lainkaan niin kiinnostava.
Oisin mä halunnut nähdä senkin ekankin videon...epäreilua jättää se laittamatta ja kuitenkin mainita...hyvin epäreilua :(
VastaaPoista