Jos lähdetään katsomaan vuoden alusta, niin suurinpiirtein maaliskuulle asti lähinnä treenaillaan agilityä. Kisoissa käydään harvoin, jos käydään. Liikunta on normaalia, vaikkakin joskus koirat pääsevät juoksemaan valjakon perään. Luonnollisesti osa liikunnasta tulee lumihangessa, jos sellainen on maassa, eli liikutaan kai raskaammin kuin muulloin.
Kevään kisakausi alkaa yleensä silloin, kun ulkokisat yleistyvät. Käydään kyllä hallikisoissa, mutta jätän mieluusti myös väliin. Paisti toimii huomattavasti paremmin ulkona ja itsekin pidän enemmän avoimesta tilasta, jossa koirien metelöinti pääsee karkaamaan muuallekin kuin korviin.
Liikunnan osalta kevät on edelleen normaalia, teiden sulaessa mukaan tulee silloin tällöin myös juoksulenkkejä.
Kisakausi päättyy yleensä SM-kisoihin ja samoihin aikoihin myös treenit jäävät kesätauolle. Olen todennut, että heinäkuussa on melko turha lähteä kisaamaan, kun on lähes poikkeuksetta niin kuumaa. Kesällä myös liikunta saattaa vähentyä, tai ainakin hidastua. Kai tämä on sitten se meidän kuukauden mittainen lepokausi.
Elokuussa alkaa taas harjoittelu ja useimmiten myös kisaaminenkin. Liikunta lisääntyy päivien viiletessä. Yleensä syys- ja lokakuu ovat vilkkaimmat kuukaudet kisaamisen saralla. Marraskuussa treenitahti ja kisamatkat harvenevat ja joulukuu pidetään taukoa molemmista. Jos lunta tulee ajoissa, niin liikunta muuttuu taas raskaammaksi. Muutenkin olen huomannut itseni aktiivisimmaksi koiranulkoiluttajaksi talvella, vaikka järjellä ajatellen myös kevätaurinko tai syksyn viileät viimat ja punertavat metsät olisi ihanteellisia lisääntyneeseen ulkoiluun. Ehkä minä vain olen eniten talvi-ihminen.
Näin minunkin koirien urheiluvuosi on jaettu kausiin - ajatustakaan asialle antamatta. Tämä on luonnollinen rytmi, joka olisi olemassa vaikken olisi koskaan kuullutkaan kausijaottelusta.
Tässä vielä blogin ilmeen piristämiseksi yksi tuoreimmista koirakuvista - otettu joskus syksyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti